tiistai 22. toukokuuta 2012

what makes us different?

Jatkan nyt mun sekavia 'kun on tylsää'-postauksia, koska mun tekee mieli kirjottaa ja kello on tääl kohta vasta yks ja ei.mitään.tekemistä. Huomenna onneks vikat kokeet (+6h lenttis harkat, mäki tykkään) ja sit jatkuu taas normaalina.

 Lauantaina päätin sitten lähteä itsekseni Nagoyaan.
Toyoakesta menee about 20 minuuttia Nagoyan keskustaan, koska tää on ihan Nagoyan rajalla (voin kävellä Nagoyaan :---D).
 Oli ihan järjettömän kuuma päivä ja luonnollisesti mulla oli farkut ja musta paita ja meinasin kuolla ja kaikenlisäks eksyin. Kysyin sitten yheltä japanilaiselta ohjeita ja se vastas mulle tosi hyvällä enkulla :____D ja sit kun kävin ettii uutta adapteria elektroniikka kaupasta ja kysyin japaniks myyjältä et mis niitä on, niin sekin vastas mulle tosi tosi hyvällä enkulla. Huomaa että heti kun tuli suurempaan kaupunkiin niin japanilaisten enkun taidot ilmestyy.
 Sit kun löysin oikealle alueelle niin kiertelin ja shoppasin. Kävin tower recordsissa ostamassa uudet kuulokkeet ja just kun olin lähössä, sinne tuli joku bändi pitämään meet&greettiä. Ei ollu mitään havaintoo mikä bändi niin en viittiny jäädä sinne. Katoin myöhemmin et mikä bändi se oli ja se oli Eat You Alive.
 Matkalla takasin Nagoyan asemalle onnistuin taas eksymään, mutta eksymisen kautta löysin Nagoyan Like an Edisonin! Mun sisäinen j-rokkari meinas herätä. Mut ei ihan, joten en ostanu mitään.
 Asemalla päätin käydä vielä tsekkaamassa Meitetsu shopping mallin, joka oli virhe, koska sen kiertämiseen meni aikaa ja rahaa. Kaikki ihanat kaupat oli siellä .___.  Löysin sieltä mun elämäni paidan, mut koska se oli about 30 euroo, niin ajattelin jättää sen, mutta sitten siihen tuli niin ihana myyjä myymään sitä mulle ja en. pystyny. vastustamaan. ja mun oli pakko ostaa se .__. julma elämä, mut se on oikeesti ihana ja se oli -20% alessa.
Sunnuntai aamuna kävin kattomassa kun mun hostsisarukset oli ratsastamassa. Kaikki paitsi nuorin näistä lapsista siis ratsastaa ja niillä on ratsastus tunnit aina viikonloppusin.
 Sieltä lähettiin sitten okaasanin kanssa kohti YFU-orientaatiota. Oli ihan jees tapaa kaikkia Aichi-vaihtareita, mut muuten se oli mun puolesta aika tarpeeton. Me vaan juteltiin niitä näitä, koska esim mulla ei ainakaan ollu mitään suurempia ongelmia :---D Nytten on sitten suunnitelmissa mennä kaupungille aichi-vaihtareitten kera ja johonkin rock-konserttiin Amerikkalaisen Michelin ja Rouspan kanssa !
Maanantaina, oli auringonpimennys, tai joku sen tapanen kun kuu meni auringon päälle. Se tapahtu just ku olin lähössä kouluun ni meinasin myöhästyy junasta :----D. Okaasan oli myös saanu loistoidean, että mä voisin mennä lastentarhaan leikkimään ja juttelemaan yksinkertaista japania niitten 2-5 vuotiaitten lasten kanssa, joten käytiin siellä kysymässä, että onko se mahollista ja nyt näyttää siltä et ens koeviikolla eli kesäkuun lopulla tieni vie lastentarhaan.
 Heh, kun olin kävelemässä sinne lastentarhalle, joku huus mulle 'MOI!'. Meinasin saada sydärin, mutta se olikin poika, joka on mun koulussa kolmosella. Se oli tosi hämmentävää koska Toyoakessa ei asu hirveesti meijän koululaisia, koska käyn eri kaupungissa kouluu. :o
Tänään se moikkas mua koulussaki, mut angst en muista sen nimee.

Luin muuten tässä yhtä blogia ja siinä oli tällanen postaus Japanin eroavaisuuksista ja ne on kyllä niin totta .____. Esim. just toi siisteys. En oikeesti tajuu miten täällä voi olla kaikkialla niin siistiä ja roskiksia _ei_missään_ ja tosiaan sitten kun kaikki on yksittäispakattuja, niin sitä roskaa tulee ja sitten menee hermo, kun ei ole mitään paikkaa jonne niitä laittaa ja sit jos löytää roskikset niin niissä on ihan erilainen lajittelu ja oikeesti 666 kun en aina tiedä minne mitäkin laitan.
 Ja toinen raivostuttava asia: mainostus. Sitä on liikaa ja kaikkialla. Yks päivä meijän talon ohi meni helikopteri, joka kuulutti jonkun korukaupan mainosta. Ja kaikki on niin söpöä ja ihanaa ja tsihihii, esim. AKB48. Ennen kun tulin japaniin, AKB oli mun mielessä neutraali ja sitä pysty kuuntelemaan, mutta tällä hetkellä en tiiä mitään hirveempää. Se on _kaikkialla_. Jokasen junan jokaikisessä vaunussa on vähintään yks AKB-mainos, kaikkialla on AKB-mainoksia, kaupassa soi melkeen aina AKBn biisi, telkkarista tulee jokasen ohjelman välillä mainos, jossa on joku AKBn jäsen ymsymsyms. raivostuttavaa. Kaikki on japanissa niin söpöjä ja ihanaa ja pörröstä että tuun täältä varmaan hevarina takasin kun en kestä enää.
 Esim verratkaa:
Länkkäreiden kesäbiisi:



Japanin kesäbiisit:




niimpä.


ja jos ei ole tarpeeksi söpöilyä niin etin teille vielä Rooran (jos muistat viime postauksesta) ok-posen. :



Oikeesti Roora on mun idoli ja sit ku tuun Japanista takas Suomeen niin oon ihan samanlainen. Odottakaa vaan. .___.

ps. Kommentoikaa ja kyselkää jos on kysyttävää :)

3 kommenttia:

  1. Kiva kuulla kaikkee mitä puuhastelet siellä, kun ei oikeen facessa pidetä yhteyttä eehhheheee :) -Riia

    VastaaPoista
  2. Hei,

    Olin 2009-2010 vaihtarina Gifun prefektuurissa (Aichin vieressä:D) ja blogisi vaikuttaa mielenkiintoiselta! Tuli joskus hengailtua Nagoyassa samoilla seuduilla :---)

    Tiedätkö muista suomalaisista, jotka ovat nyt vaihdossa Aichin/Gifun alueella? Olis jännä vaikka tavata, kun olen elokuussa menossa vierailemaan isäntäperheen luona yms.:D

    T: Saana/ayuw

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aichissa on nyt toinen suomalainen mun lisäks :) Handan kaupungissa Roosa http://under-everyones-sky.blogspot.jp/

      Poista